Tervetuloa takaisin Suomeen, tässäpä olisi flunssa tervetuloa lahjaksi.

No niin, nyt on kauan odotetusta Espanjan reissusta kotiuduttu arkiseen Suomeen. Toki Suomi antoi sään puolesta torstaina kyllä parastaan näin syksyllä, aurinko paistoi ja lämpöä oli 17astetta. Mutta ei se nyt ollut ihan sama kuin Mallorcan 30 asteen helteet, joista nautittiin 9 päivää, eikä Suomen maisematkaan vedä ihan vertoja Mallorcan kauniille ja hiekkaisille rannoille, vuoristoisille maisemille tai kauniille Palman keskustalle, jossa oli hyvät shoppailu mahdollisuudet. Matkan jälkeen sitä taas huomaakin kuinka harmittavan suppeat valikoimat Suomessa on vaate- ja kenkäkaupoissa ja kuinka vähän näitä kauppoja on (kyllä, meillä on useita Seppälä, Lindex, H&M ja KooKenkä kauppoja kaupungeissa mutta valikoima ei tuosta parane, kun myymälöissä on samat tuotteet myynnissä paikasta riippumatta). No, eipä siinä auta kuin päätyä takaisin verkkoon tekemään vaate- ja kenkä ostoksia tai säästää seuraavaa matkaa varten, jolloin voi taas ostaa puolenvuoden- vuoden vaateostokset kerralla.

Mukava tervetuloa takaisin Suomeen-toivotus oli myös syksyinen flunssa, jota pääsin muuten potemaan heti sunnuntaina, kurkkukivun muodossa ja joka jatkui aina torstaihin asti, jolloin aloin tuntemaan itseni taas ihmiseksi. Ei päässyt ihan fiilistelemään lomalta paluuta niinkuin olisi halunnut ja toivonut, joten ehkäpä nyt sitten vähän myöhässä sekin pitää hoitaa, kuten esimerkiksi kuvien lisääminen fb:hen ja matkan päivittäminen kuvien kera blogiin.

Ps. Muutama  kuva tulossa, kunhan pääsen koneelle kuva-tiedostoihin käsiksi...
Nyt on lisätty iPhonen parhaat kuvat.

Cala Mayor

Porto Soller

Alcudia

Formentor 

Palman rantakatu auringonnousun aikaan.

Palman rantakatu auringonnousun aikaan.

Kotimatkalta lentokoneesta.

Mökkeilyä, nahistuneita ja kitukasvuisia yrttejä.

Nyt onkin ollut useamman kuukauden tauko kirjoittamisessa, laiskuus iskenyt näillä helteillä. Lupaan, että otan itseäni niskasta kiinni ja ryhdistäydyn kirjoittamisessa.

Nyt on siis mökkeilyä takana n. 2kk ja voin vain todeta, että on ollut mukavaa vaihtelua olla täällä mökillä, mutta jopa minä kaipaan jo uusia maisemia (ihmisiä ja kauppoja) tämän järvimaiseman tilalle. Kieltämättä myös juoksevaa vettä ja sisävessaa on ollut ikävä. Aikaisemmin kun kirjoitin kuinka yritän laittaa yrttejä kasvamaan... No kyllähän minä ne sinne purkkiin istutin, mutta  se ei mennyt ihan putkeen... Salaatit nahistuivat, pinaatti ei lähtenyt kasvamaan ollenkaan ja tuo yksi purkillinen jotain (en nyt muista mitä siihen laitoin) lähti ainoastaan kasvamaan ja näyttää ihan syötävälle. Eli loppupäätelmänä voi todeta, että ei, en ole viherpeukalo ja yrtit ostan valmiina purkeissa kaupasta.

Alkukesän kylmyyden jälkeen tuntuu, että tämä kesä on ollut lyhyt, koska eikös "virallisesti" ensikuu olekkin jo syksyä? Odotan nimittäin malttamattomana loppu kuuta jolloin tiedossa on Mallorcan matka, yhdeksän päivää aurinkoa, rannalla makoilua, nähtävyyksiä ja ylipäätään rentoutumista. Tähän ihanuuteen on enää on 3 viikkoa ja 2 päivää eli 23 päivää (ei sillä, että päiviä laskisin, ei tokikaan). Nyt vain on tämä loman odotus jotain ihan mahdotonta (tai ainahan matkalle on kiva lähteä ja sitä lähtöä odottaa) mutta nyt olen jotenkin ihan superhyper innoissani tuosta matkasta. On jo tullut katsottua missä pitäisi käydä ja mitä tehdä (sen rannalla makoilin lisäksi). 

Syksyä innolla odottaen (lomalomalomalomalomaloma).

Nyt sitten vielä vähän kuvia kahden kuukauden mökkeilystä.

Auringonlasku mökillä elokuussa.

Mökillä ollut seuralainen, aina innokas karvapallo.

Skumppaa, tippaleipä ja uusi pöytäliina...

Lapsena Vappu oli hauska juhla, sai laittaa katosta roikkumaan serpentiiniä ja täyttää ilmapalloja. Koulussa tehtiin naamioita ja vappuhuiskia, ruokana tarjottiin nakkeja ja simaa (yök!) ja jälkiruokana oli jopa munkkirinkeleitä. Vappupäivänä sai mennä onkimaan "leluja" pientä korvausta vasten. Ei ollut väliä mikä lelu tuli onkiessa, pääasia että jotakin sai. Vappupäivänä myös avattiin grillauskausi meillä, auringon paisteessa ja lämmössä, tietenkin.

Nyt aikuisena vappuhuiskat, naamiot, serpentiinit, ilmapallot ja onkiminen on vaihtunut skumppapulloon, serpentiiniin sekä koiran kanssa lenkkeilyyn. Moneen vuoteen en ole missään käynyt tai ylipäätään jaksanut pahemmin vappua juhlia (muutamaa serpentiini kiehkuraa lukuun ottamatta). Tänä vuonna tulin pitkän ja syvällisen (jep, todella pitkän ja syvällisen, oikein 5min) pohdinnan jälkeen siihen lopputulokseen, että se, että viettää yksin vappua koiran kanssa, ei ole syy, miksi ei voisi nähdä vähän vaivaa ja laittaa jotain pientä ja kivaa itselleen. Joten päätin laittaa pöytäni vähän hienommaksi kuin se yleensä on. Ei sillä etteikö se kaiken sen tavaramäärän (kuten tietokoneen ja sen piuhojen) kanssa olisi hieno (sellainen tummunut puu, siinäpä vasta silmä lepääkin, not).  Syntyi lopuksi siis vappupöytä. Vaikka muutos oli vain pöytäliinat ja siistiminen (ylimääräisten tavaroiden tunkeminen kaappiin) pöydältä, niin piristihän se kämppää ja mieltä. Koirakin oli (on edelleen) mielissään uudesta "luolastaan".

Vaikka Vappu on nyt ohi ja juhlat juhlittu hetkeksi, skumppa juotu, rinkelit, munkit ja tippaleivät syöty, serpentiini nakattu roskiin, pöytäliinat tulivat jäädäkseen, vaihtavat vain loppukuusta osoitetteensa mökille. 

Vappupöytä. 

Vappuaattona olikin vuorossa skumppaa ja rinkeli.

Vappupäivänä oli  kahvin ja tippaleivän vuoro.

Kukkaisneito ilmoittautuu

Tämä kukkainnostus alkaa jo olemaan huolestuttavaa. Siis oikeasti, kaikista sisustuskuvioista/aiheista (tekstiili) ihastuin sitten taas kukkakuvioiseen pöytäliinaan. Etsin pöytäliinaa mökille ajatuksena sellainen valkoinen yksinkertainen ja edullinen, edullinen kyllä mutta valkoinen ei. Valikoimassa kyllä oli valkoinen  mutta kertatoisensa jälkeen päädyin ihastelemaan H&M Homen kukkapöytäliinaa (kuva alla), joka oli sitten lopuksi pakko hommata (tämä tulee näyttämään todella hyvälle niiden kukkaisten kahvikuppien kanssa mökillä). Mitäpä tässä voi enää muuta sanoa, kuin että kukkaisneito ilmoittautuu ja jatkaa visionsa toteuttamista erilaisilla kukkakuvioilla.

Kukkakuviosta pääsenkin hyvin seuraavaan aiheeseen, eli yrttitarhan perustamiseen mökille kesällä. Päätin sitten lopulta toteuttaa tämänkin haaveen, eli projekti kukkalaatikoiden teko alkaa ensiviikolla.  Puutavaraa, mitta, saha, vasara ja nauloja on. Varuiksi myös löytyy laastareita ja sideharsoa ensiavuksi kun sitä kuitenkin onnistuu sahaamaan sormeensa... Sitten tarviikin enää ostaa multaa, erilaisia siemeniä istutettavaksi ja opaskirja for dummies yrttienhoitoon.

Myöhemmin sitten tuleekin ihan varmasti kuvia lopputuloksesta (kun nyt saan kaikki kukka-aiheiset tavarat ja kukkalaatikot vietyä mökille asti).

Kesää ja mökkeilyä odotellessa...

Tuleva pöytäliina mökille (kuva H&M Home 14,95€)

Säästämpä vähän rahaa ja uusinpa samalla koko vaatekaapin sisällön...

En pidä vaatteiden ostamisesta. En edes netistä. Pidän sitä lähinnä välttämättömänä pahana, joka on joskus suoritettava. Se, että nyt olisi tarkoitus elää säästeliäästi ostamatta mitään turhaa on aiheuttanut sen, että löydän hienoja, tyylikkäitä ja oikean kokoisia vaatteita vähän joka verkkokaupasta. Oikeasti, minä joka en löydä yleensä mitään kivaa päälle laitettavaa mistään. 

Nyt sitten H&M, Zalando ja jopa Ellos tarjoaa paljon kivoja kesävaateita. Ja oudointa tässä on se, että nyt on oikeasti kivaa katsella ja  ostella vaatteita. Viimeisimmällä tilauksella (joka ei ole vielä tullut) yllätin jopa itsenikin, musta maksimekko. Kyllä, ihan oikein, mekko. Ja kyllä, tarkoitus on käyttää sitä muuallakin kuin kotona ja mökillä (jos se vain istuu hyvin päälle). No eihän tämä shoppailu nyt pelkästään vaatteisiin oo jääny, vaan samalla myös H&M Home-mallistokin on muuttanut kämppääni.

Pitäisiköhän lopettaa "säästäminen", niin voisi jotain oikeasti säästöön jäädäkin...

Tilaamani maksimekko... Oikeasti, kuka ei haluaisi tätä?(Kuva Zalando)

  

Ja todella tarpeellinen tyynynpäällinen (40x40 cm)...

Sisäinen viherpeukalo heräsi. Samoin sisustusvimma.

Orkidea-kukka. Pitkään tuosta sanasta tuli mielikuva harmaahiuksisesta miehestä kastelukannu kädessä orkideapurkkien takana kasvihuoneessa. Ajattelin hassusti, että niitä pitää ja kasvattaa vähän höpsähtäneet harmaahiuksiset mummot ja papat. Noh, tämä mielikuva muuttui siinä vaiheessa kun sisko innostui niistä ja niitä rupesi ikkunalaudalle ilmestymään useampia. Ihan kiva ja nätti kukkahan se on, mutta en oikein ymmärtänyt, mikä niissä nyt niin hienoa on, että niitä pitäisi useampi hommata. Kunnes sitten sain lahjaksi ihan oman ja joka on vielä kahden viikon jälkeenkin hengissä ja kukkii ( huomion arvoinen asia on se, että yleensä saan kukat ym. tapettua tuossa ajassa ja vain sitkeimmät lajikkeet pärjäävät, vähän niinkuin kukkien ja kasvien oma Selviytyvät-ohjelma).

Nyt kun tuo on tuossa ikkunalla ollut antamassa väriä, mietin vakavasti ostavani valkoisenki siihen kaveriksi. Ja tekeväni ulos mökille yrttitarhan. Ja istuttavani salaattia. Ja porkkanoita. Ja toisaalta muutama perunakin kyllä olis kiva... Niin ja sitten voisi ostaa uudet valkoiset verhotkin mökille. Ja pöytäliinan. Ja sitten kukkakuvioiset kahvikupit. Ja kuviolliset ja värikkäät sisustustyynyt. Ja ennenkaikkea H&M kukkapussilakanat. Kuulostaako mun tyyliseltä? Oikeasti, mulla kukkakuvioiset kahvikupit ja pussilakanat? No ei! Syytän vain ja ainoastaa lisääntynyttä auringon paistetta ja kevättä! Tämä vaihe menee ihan varmasti ohi! 

P.s. En osta kukkakuviollisia kuppeja. Onneksi äitini vanhat kukkakuviolliset kahvikupit asetteineen ja kermakkoineen on hengissä edelleen, joten nämä kupit löytyykin pian mökiltämme :)

Nämä pussilakat vaan on hienot... (H&M Home)

Kolmenkympin kriisiä odotellessa

Ystäväni kysyi tammikuussa, miten aioin juhlia syntymäpäivääni. Vastasin etten mitenkään. En ollut uhrannut silloin vielä ajatustakaan syntymäpäivälleni tai edes muistanut, että kolmenkympin maaginen raja menee rikki. Tästä viikko ja huomasin suunnittelevansa pieniä juhlia. Miksi? Koska tuntui, että se kuuluu tapoihin. Lopulta vakuutuin itsekkin, että sitä kuuluu juhlistaa jotenkin ja jos ei juhli, sitä katuu myöhemmin. Pienten rentojen juhlien järjestäminen oli hauskaa ( ja toivottavasti vieraatkin viihtyi).

Nyt kun juhlat on pidetty ja ikä alkaa kolmosella voikin alkaa odottamaan sitä kolmenkympin kriisiä. Tuntuu, että sekin kuuluu nykyisin tapoihin. Jos kriisiä ei ala kuulumaan, niin sen voi sitten vaikka kehittää ihan itse vertailemalla muiden saavutuksia ja elämää esim. Facebookista tai lukemalla naisten lehdissä näitä juttuja Suomalaisista menestyneistä 25v naisista, jotka on luoneet, uran, menneet naimisiin, tehneet lapsia ja joilla on kuitenkin aikaa harrastaa viittä eri urheilulajia. Vähemmästäkin sitä saa alemmuus kompleksin, masentuu ja haluaa suuria muutoksia elämäänsä. 

Ehkäpä otan vaan hömppäkirjan käteen, viereen lasin punkkua ja unohdan ikäni taas vuodeksi eteenpäin. Kerkeäähän sitä kriiseilemään myöhemminkin, nyt vaan kukkia ja kynttilöitä päivän ja illan piristykseksi.